Kuinka löytää luotettavaa tietoa?

Torstaina 17.5. projektimme sukelsi koneälyn maailmaan. Antti Rauhala Aito.ai:sta avasi workshopin kertomalla siitä, mitä koneäly oikeastaan on, ja miten sitä voidaan hyödyntää. Sen jälkeen ryhmät jatkoivat edellisen workshopin case-esimerkistä, Etelä-Sudanista.

Tiivistäen, Rauhala kertoi siitä, kuinka koneälyyn liittyy aina päätös. Järjestelmillä voidaan etsiä toistuvia asioita, tehdä ennusteita tai matkia asiantuntijaa, mutta loppujen lopuksi kyse on aina päätöksien tekemisestä. Ihminen kantaa vastuun päätöksestä, mutta se tehdään koneen tukemana.

Ryhmätyöosuus sisälsi kaksi esimerkki-ideaa kriisialueella käytettävästä koneälystä. Toinen oli varoitusjärjestelmä ja toinen järjestelmä, jolla voitaisiin kerätä ja esittää ajantasaista tietoa kriisialueista.

Esimerkkejä yhdisti dataan liittyvät kolme huolta:

1) Laadukasta dataa voi olla vaikea löytää jopa täydellisissä olosuhteissa. Puuttuvat tiedon palat ja epäyhtenäinen muoto voivat aiheuttaa ongelmia, joita on vaikea korjata.

2) Datan luotettavuus täytyy aina kyseenalaistaa kriisialueilla. Luotettavia lähteitä on yleensä vähän, jos lainkaan. Tietoisesti vääristetyn datan välttämiseksi, lähteet on valikoitava erityisen tarkasti.

3) Datan etiikka on trenditermi, mutta myös erittäin tärkeä keskustelunaihe. Mitä dataa käytetään? Kuinka yksityisyydestä huolehditaan? Nämä ovat kysymyksiä, joihin IT-alalla ei ole yhteisesti hyväksyttyjä vastauksia.

Aihe herätti paljon keskustelua. Konfliktialueilla mikään ei ole itsestäänselvää. Esimerkiksi muistiinpanot eivät ole niin yksinkertainen asia kuin jokapäiväisissä toimistopalavereissa. Joissain keskusteluissa jopa kynä ja paperi voivat olla kiellettyjä.

Paljon puhuttiin myös infrastruktuurin saatavuudesta. Jos rauhanteknologian ratkaisu rakennetaan esimerkiksi sille oletukselle, että sähkö on saatavilla, päädytään nopeasti tilanteeseen, jossa ratkaisu on käyttökelvoton.

Keskustelujen yhteenvedoista nousi kaksi ajatusta yli muiden.

Live-tilanteet seurantaan ideoitiin puhelinlinjaa, johon raportit voitaisiin sanella. Rauhanrakentajien paikallistieto eri keskusteluista siirtyy usein hitaasti muiden saataville. Koneet voisivat kerätä muistiinpanot puheluista, tehdä automaattiset lyhennykset ja jakaa ne niille, jotka tietoa tarvitsevat.

Teknologian näkökulmasta perinteisessä puhelinlinjassa on paljon etuja. Ensinnäkin, puhelimet ovat äärimmäisen luotettavia. Toki on tilanteita, kun edes lankapuhelin ei toimi, mutta on paljon todennäköisempää onnistua avaamaan puhelinyhteys kuin laadukas internet-yhteys. Toisaalta, tietoturvan kannalta puhelin toimii erinomaisena yksisuuntaisena kanavana tiedon syöttämiseen. Vastaanottava järjestelmä voidaan sulkea pois verkosta ja pääsy dataan rajoittaa vaikkapa vain sisäverkkoon.

Toinen löytö keskusteluista oli, ettei tiedon etsimisessä tarvitse rajoittua vain siihen tietoon, mitä meillä on saatavilla. Voimme hyvin seurata myös tietoa, joka puuttuu. Esimerkiksi voimme tunnistaa tiettyjä avainhenkilöitä, jotka ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Jos tällainen henkilö yllättäen lakkaa julkaisemasta, tai jos julkaisujen tyyli muuttuu, voimme päätellä, että jotain on tekeillä.

Kuten aina, molemmissa ideoissa tulee huomioida paikalliset erot, ja toteutukset saattavat näyttää erilaisilta konfliktista tai alueesta riippuen.

 

Laajempaa pohdintaa samasta aiheestaa löytyy myös täältä: Podcast: Koneiden opettaminen rauhanteknologiaan

Projektimme viimeinen tapahtuma järjestetään 31. toukokuuta. Testaamme silloin rauhanteknologiatyökaluja, joita olemme kehittäneet kevään aikana. Tulokset tulevat näkyville tähän blogiin workshopin jälkeen.